2.0

henkinen maanjäristys
kulminoituu unohdettuun korttitaloon
maailman on hajottava atomeihin
syntyäkseen uudestaan
punaisen auringon
unohdettujen säteiden sarastukseen

jokainen päivä on mahdollisuus
spontaani luonto ei tarvitse oikeutusta olemassaololleen,
varjokin tarvitsee ristiriidan tullakseen lihaksi

kaaoksen nollapiste?

voimaannutan itseäni
näkemään satunnaisväritteisen sideharson lävitse,
olemaan enemmän nyt
kuin aikeiden summa,
kasvamaan uuteen mittakaavaan

...

Tossa oli oikeastaan neljä erillistä runoa. Välimerkkejä olen päättänyt ruveta käyttämään runoudessani verrattain säästeliäästi. Nehän ovat logiikan apuvälineitä; ilmaisevat milloin ajatus vaihtuu. Kyseenalaistan koko ajatuksen, että se kohta olisi mahdollista määrittää, mikäli olen alunperin tietoisesti kirjoittanut vapaiden virtojen-metodilla.

Blogi on luonut nahkansa, sama pätee toivottavasti myös kirjoittajaan.