Ihastuin tähän biisiin alunperin Dresdeniläistä natsidemoa vastaan suunnitellun mielenosoituksen teaserissä.
keskiviikko 24. maaliskuuta 2010
keskiviikko 17. maaliskuuta 2010
Luottamustoimia
Itä-Suomen Yliopiston ylioppilaskunnan Yleispoliittinen kerho valitsi minut perjantaina varapuheenjohtajakseen, samoin teki maanantaina Joensuun seudun vasemmistonuoret. Kovin soijanakki napsahti eilen opiskelijajärjestö Joensuun Vihreältä Vasemmistolta, josta irtosi puheenjohtajuus. Lauantaina on luvassa vielä Pohjois-Karjalan Vasemmistoliiton piirikokous, johon ajattelin mennä lähinnä tutustumaan piirin muihin toimijoihin. Kokousten määrä ei kuitenkaan olennaisesti lisääntynyt, koska toimin ko. järjestöissä muutenkin aktiivisesti.
Tarkoituksenani olisi aktivoida JoViVan toimintaa ja herättää keskustelua koko poliittisen keinovalikoiman laajuudella. JoViValle on avattu nettisivu, josta saa kätevästi tietoa tulevasta toiminnasta.
Tarkoituksenani olisi aktivoida JoViVan toimintaa ja herättää keskustelua koko poliittisen keinovalikoiman laajuudella. JoViValle on avattu nettisivu, josta saa kätevästi tietoa tulevasta toiminnasta.
perjantai 12. maaliskuuta 2010
Voimakas liitto näyttää suuntaa
[Otteita fb-väittelystäni paikallisen kokoomusvaikuttajan kanssa.]
Jos työtä ei tee työntekijä, ei sitä tee silloin kukaan. Jonkun on oltava tienraivaaja ja ahtaajilla on tässä asiassa tarvittava voima käytössään. AKT vaatii muutosturvaa yli 12kk irtisanottuna olleille työntekijöille, kun työnantajapuoli - joka ei suinkaan ole kansallinen toimija, toisin kuin usein retoriikassa sotketaan - vaatii selkeitä heikennyksiä työehtosopimuksiin.
Lakko-oikeus on työntekijän perusoikeus ja siihen kajoaminen ei tarkoita mitään muuta kuin lyhyttä ja kivuliasta yleislakkoa.
Sataoperaattorit ry:n taustoista
Kuten sanottua ahtaajat toimivat tienraivaajina, eikä muutosturvaa vaadita erityisesti ahtaajille, vaan heidän työtaistelunsa helpottaa muiden alojen palkansaajajärjestöjen toimintaa. Muutosturvassa ei myöskään ole mitään absurdia, ellei asiaa tarkastella kokoomuslaisen rajoittuneesti työnantajan kauhuskenaarioita kuunnellen. Koko muutosturvaahan ei jouduta edes käyttämään, jos 12kk:n aikainen työllistämispolitiikka on onnistunutta ja yrittäjä toimii vastuullisesti. Tästä syystä työnantajien sovinnonhaluttomuus on kansantaloudellisesti aivan järjetöntä, kuten myös ammattitaidottoman rikkurityövoiman käyttö, jossa särkyy sitten pahimmillaan esim. omaa kalustoa. Enemmänkin taitaa painaa pelko omien pitkän tähtäimen suunnitelmien (tuotannon siirto) kallistumisesta.
Hyvinvointia on aina rakennettu vaatimuksilla, ei peruutusaskelilla tai toista osapuolta yksipuolisesti hyödyttävillä malleilla. Motivoituneesta työvoimasta hyötyy myös työnantaja. Kuten Hirvonen mielipidekirjoituksessaan mainitsikin, hyvin palkatut työntekijät ovat tunnollisempia veronmaksajia kuin liikkeiltään ailahtelevaiset ostopelurit.
En näe mitään syytä kääntää keskustelua ahtaajien palkkaan, koska vaatimukset koskevat ensisijaisesti muita työehtoja. Toki AKT:llä on vielä paljon työnsarkaa mediapelin kanssa, koska suuri yleiö pitää ilmeisesti lakkoa ensisijaisesti (ahneena) palkkataisteluna.
Uudet barbaarit
Vasemmistonuoret
Kansan uutiset
Jos työtä ei tee työntekijä, ei sitä tee silloin kukaan. Jonkun on oltava tienraivaaja ja ahtaajilla on tässä asiassa tarvittava voima käytössään. AKT vaatii muutosturvaa yli 12kk irtisanottuna olleille työntekijöille, kun työnantajapuoli - joka ei suinkaan ole kansallinen toimija, toisin kuin usein retoriikassa sotketaan - vaatii selkeitä heikennyksiä työehtosopimuksiin.
Lakko-oikeus on työntekijän perusoikeus ja siihen kajoaminen ei tarkoita mitään muuta kuin lyhyttä ja kivuliasta yleislakkoa.
Sataoperaattorit ry:n taustoista
Kuten sanottua ahtaajat toimivat tienraivaajina, eikä muutosturvaa vaadita erityisesti ahtaajille, vaan heidän työtaistelunsa helpottaa muiden alojen palkansaajajärjestöjen toimintaa. Muutosturvassa ei myöskään ole mitään absurdia, ellei asiaa tarkastella kokoomuslaisen rajoittuneesti työnantajan kauhuskenaarioita kuunnellen. Koko muutosturvaahan ei jouduta edes käyttämään, jos 12kk:n aikainen työllistämispolitiikka on onnistunutta ja yrittäjä toimii vastuullisesti. Tästä syystä työnantajien sovinnonhaluttomuus on kansantaloudellisesti aivan järjetöntä, kuten myös ammattitaidottoman rikkurityövoiman käyttö, jossa särkyy sitten pahimmillaan esim. omaa kalustoa. Enemmänkin taitaa painaa pelko omien pitkän tähtäimen suunnitelmien (tuotannon siirto) kallistumisesta.
Hyvinvointia on aina rakennettu vaatimuksilla, ei peruutusaskelilla tai toista osapuolta yksipuolisesti hyödyttävillä malleilla. Motivoituneesta työvoimasta hyötyy myös työnantaja. Kuten Hirvonen mielipidekirjoituksessaan mainitsikin, hyvin palkatut työntekijät ovat tunnollisempia veronmaksajia kuin liikkeiltään ailahtelevaiset ostopelurit.
En näe mitään syytä kääntää keskustelua ahtaajien palkkaan, koska vaatimukset koskevat ensisijaisesti muita työehtoja. Toki AKT:llä on vielä paljon työnsarkaa mediapelin kanssa, koska suuri yleiö pitää ilmeisesti lakkoa ensisijaisesti (ahneena) palkkataisteluna.
Uudet barbaarit
Vasemmistonuoret
Kansan uutiset
perjantai 5. maaliskuuta 2010
Ei lukukausimaksuille
Ei lukukausimaksuille
Opetusministeriön työryhmä totesi mietinnössään 3.3, että 1000 euron suuruiset lukukausimaksut vauhdittaisivat opiskelijoiden valmistumista. Tämä käsittämätön esitys julkaistiin ironisesti juuri päivää ennen kuin useimmille opiskelijoille maksetaan kuukausittainen opintoraha. Aiemman kohun yhteydessä Henna Virkkunen totesi, ettei mitään tämänsuuntaista ole kaavailtu. Eikö Virkkunen ole tietoinen oman ministeriönsä toiminnasta? Lähtökohta on, että jo perustuslaki takaa kaikille kansalaisille oikeuden maksuttomaan opetukseen myös korkeakouluissa.
Väite lukukausimaksujen opintoja vauhdittavasta vaikutuksesta on naurettava, koska todellisuudessa se lisäisi opiskelijoiden työssäkäyntiä ja siten hidastaisi valmistumista. Sama vaikutus on myös liian pienellä opintorahalla. Tämä on äärimmäisen lyhytnäköistä politiikkaa. Miksei työryhmä esitä samaan hengenvetoon päivittäisiä ruoskaniskuja opiskelijoille, jos valmistumista on pakko vauhdittaa rangaistusluontoisilla lukukausimaksuilla?
Lukukausimaksut asettavat myös opiskelijat eriarvoiseen asemaan siten, että tulevaisuudessa vain hyvätuloisista perheistä olevilla nuorilla olisi mahdollisuus jatkokoulutukseen. Tämä on monen mielestä vanha virsi, mutta edellä mainitun kaltaisten esitysten kohdalla aina ajankohtainen. Aivan toinen keskustelu on, edistääkö nopea valmistuminen työelämän tarpeita, koska samanaikaisesti kuitenkin edellytetään mahdollisimman laajoja opintoja ja sosiaalisia verkostoja, jotka molemmat kertyvät opiskeluaikana.
Ottaen huomioon muut palkansaaja- ja opiskelijavihamieliset esitykset, meidän on vakavasti puntaroitava hallituksemme luotettavuutta. Meidän on vaadittava täysin päinvastaista kehitystä, jossa ihmisen lähtökohdat eivät määrää hänen tulevaisuuttaan ja taloudellinen näkökulma ei ole ensisijaisessa asemassa päätöksiä tehtäessä.
Antti Kettunen
Yhteiskuntatieteiden yo
Vasemmisto-opiskelijat
Opetusministeriön työryhmä totesi mietinnössään 3.3, että 1000 euron suuruiset lukukausimaksut vauhdittaisivat opiskelijoiden valmistumista. Tämä käsittämätön esitys julkaistiin ironisesti juuri päivää ennen kuin useimmille opiskelijoille maksetaan kuukausittainen opintoraha. Aiemman kohun yhteydessä Henna Virkkunen totesi, ettei mitään tämänsuuntaista ole kaavailtu. Eikö Virkkunen ole tietoinen oman ministeriönsä toiminnasta? Lähtökohta on, että jo perustuslaki takaa kaikille kansalaisille oikeuden maksuttomaan opetukseen myös korkeakouluissa.
Väite lukukausimaksujen opintoja vauhdittavasta vaikutuksesta on naurettava, koska todellisuudessa se lisäisi opiskelijoiden työssäkäyntiä ja siten hidastaisi valmistumista. Sama vaikutus on myös liian pienellä opintorahalla. Tämä on äärimmäisen lyhytnäköistä politiikkaa. Miksei työryhmä esitä samaan hengenvetoon päivittäisiä ruoskaniskuja opiskelijoille, jos valmistumista on pakko vauhdittaa rangaistusluontoisilla lukukausimaksuilla?
Lukukausimaksut asettavat myös opiskelijat eriarvoiseen asemaan siten, että tulevaisuudessa vain hyvätuloisista perheistä olevilla nuorilla olisi mahdollisuus jatkokoulutukseen. Tämä on monen mielestä vanha virsi, mutta edellä mainitun kaltaisten esitysten kohdalla aina ajankohtainen. Aivan toinen keskustelu on, edistääkö nopea valmistuminen työelämän tarpeita, koska samanaikaisesti kuitenkin edellytetään mahdollisimman laajoja opintoja ja sosiaalisia verkostoja, jotka molemmat kertyvät opiskeluaikana.
Ottaen huomioon muut palkansaaja- ja opiskelijavihamieliset esitykset, meidän on vakavasti puntaroitava hallituksemme luotettavuutta. Meidän on vaadittava täysin päinvastaista kehitystä, jossa ihmisen lähtökohdat eivät määrää hänen tulevaisuuttaan ja taloudellinen näkökulma ei ole ensisijaisessa asemassa päätöksiä tehtäessä.
Antti Kettunen
Yhteiskuntatieteiden yo
Vasemmisto-opiskelijat
Julkaistu maakuntalehti Karjalaisen mielipidepalstalla 5.3.2010
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
