tiistaina 10. marraskuuta 2009

Redelisko - eliittiräppäri vai orastava kansanmies [essee]

Kirjoitin esseen propedeuttiseen seminaariin. Kiire näkyy ja akateeminen kirjoittaminen kusee. Myös blogialusta kastoi lusikkansa soppaan ja muutti mm. kappaleiden tauotuksia ja lähdelistaa.

Redelisko – eliittiräppäri vai orastava kansanmies?

1. Johdanto

Pyrin esseessäni reflektoimaan omaa taiteilijaidentiteettiäni, kertomaan motiiveistani ja vastaamaan joihinkin keskeisimpiin taiteen ulottuvuuksia koskeviin kysymyksiin (Hannula 2009). Olen myös etsinyt kokonaisnäkemystä taiteenfilosofisista linjauksistani. Esseen otsikko viittaa erityisesti keskustelupalstoilla käytävään keskusteluun minun ja muutamien kollegoideni liiallisesta vieraantumisesta perinteisestä raplyriikasta ja elitistisestä suhtautumisesta kuulijakuntaan. Esim. filosofiset viittaukset ja syvemmät metaforat tunnutaan kokevan lähinnä tekotaiteellisena pätemisenä.

2.1 Miksi olen taiteilija?

Olen taiteilija vapaasta tahdostani. Taidetta olen tehnyt aina lähtökohtaisesti vain itseni takia, mutta kuulijoiden suunnalta kohtaamani kiinnostus on pakottanut tekemään kompromisseja ja miettimään asiaa myös objektiivisemmista positioista. Kommunikoin kuulijoiden kanssa enimmäkseen keskustelupalstoilla, koska siten säästän aikaa henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen verrattuna. En kuitenkaan halua olla kuulijoiden yläpuolella. Koen sekä kirjoittamisprosessin että valmiin lopputuloksen arvokkaaksi. Kirjoittamisen aikana puntaroin omaa elämääni ja ympäröivää yhteiskuntaa. Toisaalta aikaansaaminen tuntuu palkitsevalta ja vastavuoroisesti pitkäaikainen passivoituminen ja ns. writers block turhauttavalta. Koen että itseni kohdalla motiivit ovat muuttuneet entistä egoistisemmiksi taitojen kehittyessä, mutta tämä ei kuitenkaan poissulje jaloja motiiveja, kuten oikeudenmukaisuuden edistämistä tai yhteiskunnallisen vastuun ylläpitämistä.

2.2 Tavoitteeni taiteen parissa

Minulla ei ole taloudellisia tavoitteita taiteen tekemisessä, koska teen sitä edelleen harrastuspohjalta. Vielä teinivuosina minulle oli tärkeää myös sanoman leviäminen, mutta nykyisellään puhuisin enemmänkin mielikuvakollaasista, jonka merkityksen kukin saa itse määrittää. Liika ennakko-ohjailu pilaa löytämisen ilon. Merkittävämpiä tavoitteita minulle ovat itseni kehittäminen ja siitä seuraava sosiaalinen kohoaminen. Kuulijoiden miellyttäminen on toissijaista, mikä on pelkästään luonnollista, koska kuulijoiden mukailu vääristäisi totaalisesti oman – ainutlaatuiseen taiteeseen johtavan – luomisprosessin.

Minulle on merkityksellistä, että pystyn seisomaan valmiin teoksen takana punastelematta:

”Reden räpeistä huokuu itsevarmuus. Hän on sinut sanoituksiensa kanssa ja tietää tarkalleen, millä tapaa haluaa lyriikkansa tulkita. Räppääminen kuulostaa harvinaisen määrätietoiselta eikä ollenkaan siltä, että artisti räppäisi paperista lukien riimejä tiukassa järjestyksessä.” (Tuoreet platat 2008)

2.3 Taiteelliset referenssit ja vaikutteet

Voimakkain esikuva suomalaisen hip hop musiikin piiristä minulle on ollut Asa (ent. Avain). Muita merkittäviä artisteja ovat olleet Pyhimys, Arkullatanssija, Armo Murha ja Liikkuva lapsi. Ulkomaiseen hip hop musiikkiin olen aavistuksen myöhäisherännyt, mutta sieltä nostaisin esiin varsinkin Definitive Jux -levy-yhtiön artistit, kuten Aesop Rockin, Cagen ja EL-P:n.

Olen kuitenkin melko vieraantunut perinteisestä hip hop musiikista ja otan vaikutteita laajemmalti. Metallimusiikin piiristä koen saaneeni ripauksen nietzscheläistä omaleimaisuutta, röyhkeyttä ja äänenkäytöllistä painoa. Kyseisen genren artisteista poimittakoon saksalainen Rammstein ja suomalainen Mokoma. Elektronisen musiikin piiristä taas virtaa vaikutteita tuotantoon.
Lyyrisen puolen vaikuttajista tärkeintä lienee kattava perehtyminen runouteen. Olen lukenut miltei kaikkia merkittävimpiä sodanjälkeisiä runoilijoita, mutta erityisenä kiinnostuksenkohteena ovat olleet 90- ja 2000-luvun suomalaiset runoilijat, kuten Panu Tuomi ja Arno Kotro.

2.4 Suhde politiikkaan

Aiemmin politiikalla oli lähes itseisarvoinen sija musiikissani ja mm. sanomalehti Karjalainen otsikoi minusta kertoneen juttunsa: ”Sanomisen tarve pakotti räppäämään”. Nyttemmin ideologia ei ole niin pinnassa, vaan se kuuluu taustalla ja on enemmänkin luettavissa rivien välistä, muiden motiivien kanssa tasa-arvoisena tekijänä. On ikävä ristiriita, että taitojen kehittyessä varsinaisen sanomisen tarve vähenee – suu on ikään kuin puhuttu puhtaaksi jo teini-iän jälkeen. Olen poliittisilta lähtökohdiltani liberaali punavihreä ja hieman antiautoritäärinen. Nämä arvot kuuluvat kappaleissa, kun eräänlaiseksi itsepuolustukseksi kehitetty runouden kuori murtuu.

2.5 Suhde kaupallisuuteen & teosten markkinointi

Vaikka en teekään taiteellani tuottoa, en määrittelisi itseäni epäkaupalliseksi, koska se ei ole poissuljettu vaihtoehto, vaan tämänhetkinen, itselleni suotuisin tilanne. Epäkaupallisuuden koen aktiivisena toimintana ja tietoisena jättäytymisenä kulutuskulttuurin ulkopuolelle, kun itse haluaisin neutralisoida taiteen ja rahan suhteen, ettei raha sanele taidetta, muttei taiteella ansaitsemista myöskään paheksuttaisi.

Julkaisulle asetettu hinta ja formaatti rajoittavat sen levinneisyyttä. Itse koen esim. levymyynnistä saatavat taloudelliset tuotot niin vähäisinä, että olen kokenut aiheelliseksi pysyä puhtaasti internetlevityksessä, täydennettynä vapaaehtoisella maksulla vaikkapa suomalaisen Equal Dreams-musiikkipalvelun kautta.
En myöskään tällä hetkellä maksa teosteni markkinoimisesta, vaan ainoat markkinointikeinot ovat keskustelupalstojen viestiketjut, blogimerkinnät, Facebook-ryhmän tiedotteet ja keikkojen yhteydessä levitettävät julisteet. Olen lähtenyt siitä ajatuksesta, että ollessaan tarpeeksi vaikuttava, musiikillinen ilmiö leviää eksponentiaalista ilman taiteilijan omaa panostusta.
Teosten nöyrä markkinointi ja alhainen budjetti eivät kuitenkaan tarkoita automaattisesti lopputuloksen heikkoutta, vaan olen pyrkinyt molempia osapuolia vahvistavaan yhteistyöhön:
” "Sydäntalvi" on talkoovoimin kasattu julkaisu, mihin projektissa artistia auttaneet tekijät ovat selvästi panostaneet normaalia enemmän.” (Tuoreet platat 2008).
Koen, että minulla on vapaammat kädet, kun en ole taloudellisesti riippuvainen taiteestani. Taloudellinen riippuvaisuus pakottaisi huomattavasti suurempiin kompromisseihin, koska nykyisin edustamallani vaihtoehtohiphopilla on loppupeleissä melko pienehkö – ideologisesti tiedostava, sivistynyt ja ajassa elävä – kuulijakunta.

2.6 Toimeentulo

Koska teen musiikkia vain harrastuksena opiskelun ohessa, myös toimeentuloni on riippuvainen KELA:n maksamasta opintorahasta ja asumistuesta. Edellä mainitut vapaaehtoisen maksun järjestelmät tuottavat korkeintaan muutamia kymmeniä euroja julkaisuja kohti. Nykyistä laajamittaisempi keikkailu olisi hyvä mahdollisuus lisätienesteihin, mutta se vaatisi pitkäjänteisempää ja määrätietoisempaa verkostojen rakentamista eri paikkakunnilla. Kaiken kaikkiaan oma menestykseni riippuu paljon kunnianhimosta, jota en viime aikoina ole itsestäni tavoittanut.

2.7 Yleisö vai asiakas ja esiintymisten merkitys?

En missään nimessä koe kuulijakuntaani asiakkaina, koska välillämme ei ole kapitalismin logiikkaa noudattavaa ostaja-myyjä-suhdetta. Yleisö sen sijaan on olemassa, mutta en ainakaan toivoisi sen olevan passiivinen elementti musiikkini tekemisessä, vaan arvostan vuorovaikutusta, kritiikkiä ja toisaalta pidän positiivisesta huomiosta.
Esiintymisillä on aina suuri merkitys, koska ne mahdollistavat välittömän kanssakäymisen yleisön kanssa – toisin kuin musiikillisten julkaisujen kanssa. Lisäksi ne korreloivat positiivisesti ”taiteilijabrändini” ja musiikkini levinneisyyden kanssa.

2.8 Taiteilijan arki

Arkeni ei juuri eroa tavallisten opiskelijoiden arjesta. Käyn luennoilla, syön, nukun, harrastan sosiaalista kanssakäymistä ja teen tietotyötä. Ero syntyy mielestäni siinä, että taiteilija havainnoi ympäristöään valppaammin ja reagoi saamiinsa ärsykkeisiin juuri taiteen kautta. Toki on ikävää, mikäli taide on pelkästään reaktiivista, eikä deleuzelaisittain luovaa, ei-kommunikoivaa. Olen huomannut, että elämä ilman vastoinkäymisiä tuntuu tarkoittavan myös elämää ilman taidetta. Runoja voi kirjoittaa myös onnellisena, mutta kaikki kokonaisvaltaisemmat sanoitukset tuntuvat olevan jollain tapaa murheellisen miehen lyriikkaa.

3. Lähteet

Hannula, Pekka 2009. Taiteen tekemisen motiivit - miksi olet taiteilija?
Luettu 8.11.2009
Tuoreet platat 2008. Redelisko – Sydäntalvi EP
Luettu 8.11.2009.

torstaina 29. lokakuuta 2009

Kulkukoirat

en ole ujo vaan atraktiojäätyväinen
hymyillessäni kulkukoirille
rajat valuvat sadevesikaivoihin

- -

sukupolvien viestikapulat
kertovat täydellisen kommunikaation mahdottomuudesta

aina joku puhuu aidasta,
toinen seipäästä
ja kumpikin on tavallaan oikeassa

- -

marginaaliaurinko
hiljaisena hetkenä
luomisvimman polttopisteessä

- -

harakka pakenee haaskalta,
kokiessaan minut kilpailijana
huvitun ajatuksesta rynnätä
onnellisena kiinni jäniksenraatoon

- -

tykkäsin taaperona,
kun pieni varsa sai äidiltä kengät

vailla tietoakaan,
mitä tapahtuu neljäntenä päivänä,
miten vaikeaa on löytää just se,
mistä kaikkialta voi ratketa,
miksi toiset ovat tasa-arvoisempia,
milloin sattuma syö unelmat,
minne nokka vie ja muisto jää

- -

silloin oli sydäntalvi

ja sen pituinen se

- -

se on aina jämäkkää,
kun

lihaa leikataan,
laivaa ohjataan,
kiveä louhitaan,
seinää porataan,
maata käännetään,

teollisuushalleissa,
perinnetiedolla,
timanttilekalla,
helvetinkoneella,
hehtaaritolkulla,

sillä pelipöydällä eivät hiiret tanssi

- -

kaikki on aina vähän kesken,
mistä olen kiitollinen

torstaina 15. lokakuuta 2009

Asunnottomien yö / raikkaita juttuja

Loppu asunnottomuudelle ja ylihintaisille vuokrille
Joensuun seudun Vasemmistonuoret osallistuvat Asunnottomien yöhön yhdessä muiden järjestöjen kanssa. Rambling Roses ja rap-artisti Redelisko esiintyvät Isossa Myyssä klo 11.30-12.30. Torilla järjestetään aamupäivällä asunnottomille ruoanjakoa ja neuvontaa sosiaalitoimiston ja AA:n työntekijöiden toimesta.
***



The fact is the idea behind this album is less about politics and more about reflections on the postmodern mess that is the "me" generation. Sole bounces from the ironic to the iconoclastic, from the worldly to the deeply personal. Unlike many previous recordings, sole's rapping is at the forefront and his lyrics are clearer than ever. This is partly thanks to more immaculately composed music, and partly to Son Lux collaborator Doc Harril on the mixing boards.
Sole & The skyrider band @Myspace

***
Suomen eturivin rap-artisteihin lukeutuva Steen1 (oik. Seppo Lampela) vaihtaa taiteilijanimensä Liekehtiväksi Sikiöksi ja julkaisee Pesismaila ja ananas albumin 11. marraskuuta.

Uuden levyn tyylisuuntaa Lampela kuvailee hittihakuiseksi sell-out
parodialevyksi, jolla on mahdollisuus tavoittaa erilaista
kuulijakuntaa tuoreella nykypäivän soundilla ja ajatusmaailmalla.
Vaikka Liekehtivä Sikiö on myös Lampelan alter-ego, levyn materiaali
eroaa edellisestä tuotannosta radikaalisti. “Steen1:stä alkoi tulla
mulle periaatteessa painolastia nimen liittämisestä tiettyyn tyyliin
ja se koko agenda muutenkin alkoi paistaa läpi jutusta ehkä liikaa.
Liekehtivän sikiön avulla toivottavasti pystyn tekemään asioita
vapaammin ja kokeilemaan kaikkia juttuja mitä oon miettinyt tässä
vuosien verralla. Ja lisäksi ekasta levystä lähtien mulle on ollut
selvää, että olen tekemässä kolmen levyn kokonaisuutta, jonka jälkeen
asiat pitää katsoa uudestaan ja varmaan tänkin jutun jälkeen pitää
taas katsoa peiliin.” Lampela sanoo.
Liekehtivä Sikiö @Myspace

perjantaina 2. lokakuuta 2009

Top 5 - Suomirap albumit

Oon tällä hetkellä vähän vieraantunu räpistä, mut löytäsin ainakin seuraavat viisi. Käsittelen niitä sen kautta, mikä niiden henkilökohtainen vaikutus muhun on ollut.

1. Avain - Punainen tiili

Aiheutti 11-vuotiaalle "poliittisen herätyksen" ja toisaalta mä löysin koko hiphopin ton levyn kautta. En tiedä oliko se just ton levyn ansiota, mutta en oo vastaavaa löytäny. Kahdeksan vuotta myöhemmin mä opiskelen yhteiskuntapolitiikkaa yliopistossa ja räppään vieläkin. Levy soi nykysin vaan pari kertaa vuodessa, mutta aiheuttaa vahvaa nostalgiaa.

2. Liikkuva lapsi - Hiekka ja Sumu

Tosi kypsä levy. Samaistumisen määrä artistin fiiliksiin, ajatuksiin, ongelmiin jne. on valtava. Taustat kestää kuuntelua. Biisit on kokonaisuuksia. Vähän sellanen illan viimenen levy mulle, ku toiset soittaa soulia.

3. Pyhimys - Salainen maailma

Tää tuli postis seuraavana päivänä, ku olin saanu todella kirpeet pakit. Toimii parhaiten ku keho ja mieli on herkimmillään - darrassa. Aika voimauttava levy. Ois saanu olla rososempi, mut noi on artistin valintoja.

4. Asa - Leijonaa metsästän

Vahva tyylimuutos ja comeback-levy. Tolla oli iso vaikutus omaan kirjoitustyyliin. Asan myöhemmät levyt on ehkä musiikillisilta ansioiltaan väkevämpiä.

5. Laineen Kasperi - Saatana saapuu sörnäisiin

Tää on jotenki elokuvallinen levy. Ei leffaa katota uudestaan joka päivä, viikko tai kuukausi. Kasperilla on ihan omanlaisensa kirjoitustyyli, ulosanti ja tyyli tehä biittejä. Kokonaisuus. Inspiroivimmat jutut on sellasia, joita mä en edes fiilistele, mut joiden nerouden tunnustaa mukisematta.

Muiden näkemyksiä, voit lukea täältä.

perjantaina 25. syyskuuta 2009

Yliopiston vaikutuksista / keskustelutilaisuus

Yliopisto tuntuu koulivan minusta paremman keskustelijan, kuuntelijan, argumentoijan, verkostoitujan, ihmissuhdesäätäjän, neuvottelijan, oluen särpijän, poliitikon, luovijan, ajan- ja rahankäyttäjän. Eksponentiaalisia muutoksia lukioaikaan verrattuna. Kasvaminen on hieno tunne, kun siitä tulee tietoiseksi. Vapauden ja vastuun dialektinen häävalssi.

***

Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät

Miksi pienin vähemmistö on Suomessa saanut viime vuosien talouskasvusta suurimman hyödyn? Miksi köyhien määrä on samaan aikaan kaksinkertaistunut?

Juuan vasemmistoliitto ja Juuan kommunistit järjestävät kaikille avoimen keskustelutilaisuuden tuloerojen kasvusta Ritarihuoneella torstaina 1.10.

perjantaina 18. syyskuuta 2009

Viikon aktiivisuus / 38

- Tiistaina istuin Joensuun Vasemmistonuorten ja ylioppilaskunnan kulttuurijaoston kokouksissa. Sain kuulla päässeeni Vasemmistonuorten (valtakunnalliseen) kulttuurityöryhmään seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Järjestämme mm. poliittisen musiikin kilpailun, josta viime kerralla pongahti esiin sellainen bändi kuin Ultra Bra. Pyrimme muutenkin kehittämään ja tuomaan esille vasemmistolaista kulttuuritoimintaa. Haistan ripauksen vastuuta!? Kyllä se siitä.
- Keskiviikkona etkoiltiin ja mentiin ainejärjestön järkkäämiin Back to School-bileisiin Night-yökerhoon, joista jälkimmäinen oli varsin perseestä; lattiat lasinsiruissa ja viinassa, ei jutteluun sopivaa kulmaa missään ja todella kallis hintataso juomissa, joihin en tosin tällä kertaa koskenut.
- Torstaina kävin Joensuun vanun uusien jäsenten illassa, jonne olikin saatu rekrytoitua oikein mukavasti väkeä. Olen myös iloinen, että se perinteinen yliopiston hegemonia paikallisessa liikkeessä rikkoontui, kun mukana oli myös lukiolaisia.
- Kämpästä ei ole kuulunut vieläkään. Olen siis käynyt kohta kolme viikkoa 90 kilometrin päästä bussilla, joten sympatisoin kyllä täysin esim. Helsingin valtausliikettä.

sunnuntaina 6. syyskuuta 2009

Tulevasta

Mulla on sekalainen kasa verseitä ja omia biittejä. En tiedä, mitä näistä lopulta syntyy. Hommaa on viety ehkä aavistuksen suoraviivaisemmaksi ja rehellisemmäksi. Äänenkäyttö aiheuttaa vatsanpohjatunteita geotieteiden tutkimuslaitoksella. Älkää missään nimessä ryhtykö odottamaan. Mun työmoraali ei tunnetusti koske räppiä.

- Rosinante
- Yhtä en saa
- Kevät
- Viimeisen pisaran kaiku
- Tuulikelloihmiset
- Aurinkorattaat
- Tyhjän taulun kirjoitusvirhe
- Se ei oo sun
- Elämänvaltaajat

Jotain kai sitä pitäis opiskellakin. Tulevalla viikolla ainakin kasvatuksen perusteita, tilastotiedettä, sosiaalipolitiikan johdatusta, ympäristöpolitiikkaa ja propedeuttista seminaaria. Opintopisteitä näyttäis tulevan aivan saatanasti. Voi olla, että jostain on karsittava. Tutustumisbileet zekattu ja täytyy sanoa, että täytti funktionsa loistavasti; nyt mulla on parikymmentä uutta kaveria.