sunnuntai 28. joulukuuta 2008

Puolueet ja tietoyhteiskunta

Hyvä ystäväni Heikki Ketoharju on taannoin julkaissut kirjoituksen tekijänoikeuksista, avoimesta koodista ja mm. internetkysymysten poliittisesta luonteesta. Tekstissä kysytään SKP:n kantaa asiaan, mutta kysymys on varmasti hyvä esittää myös muille puolueille.

Vasemmistoliiton - ei niin radikaali, mutta aikaansa seuraava - sivistyspoliittinen ohjelma toteaa seuraavaa:
3.4. Tiedon saatavuus ja tietoyhteiskunta
Kansalaisyhteiskunnan kehittymisen edellytys on kaikkien oikeus tietoon. Kansalaisten tietoyhteiskunnan toteuttamisessa tarvitaan riittävä tiedon saatavuuden, sen käytettävyyden ja sovellettavuuden perusta tekniset edellytysten lisäksi. Kansalaisten osuutta päätöksentekoon voidaan lisätä teledemokratian keinoin.
Tiedon yleinen saatavuus on johdonmukaista ulottaa itsestään selvänä julkisin varoin tuotettuun tietoon, jonka ihmiset ovat jo kertaalleen veromarkoillaan maksaneet. Tällaisen tiedon, esimerkiksi kirjastojen luettelojen, maksullistaminen on kyseenalaista. Yksityisesti tuotettu tieto voi olla maksullista mm. tekijänoikeuksista lähtien, mutta yhteiskunnan on syytä investoida sen käyttöoikeuksien hankkimiseksi, jotta kansalaisten tiedon tarve voidaan turvata. Tätä ja muuta tietoa tarjotaan kaikkien kansalaisten saataville kirjastojen ja tietopalveluverkkojen kautta. Tekijänoikeuksien kehittämisessä on valittavissa kaksi linjaa: joko tieto mielletään omaisuudeksi, joka hinnoitellaan vapaasti, tai sitten tyydytään kohtuulliseen korvaukseen kaikkien oikeudesta käyttää tietoa. Tietoyhteiskunnan kehittäminen edellyttää kohtuuden linjausta. Yhteistyössä tekijöiden edustajien kanssa luodaan tyydyttäviä tiedollisia yhteiskuntasopimuksia ja normeja, jotka koskevat verkkotiedon tekijänoikeuksia ja levittämisen ehtoja.
Tulevaisuuden visio kulttuurisesta tietoyhteiskunnasta, kulttuurin ja tiedon perusoikeuksista ja niihin perustavasta demokratiasta on vakavasti otettava tavoite. Sen suuntaan on politiikan keinoin edettävä ihmisten luovuuden tukemisessa ja moniulotteisen kulttuurisen vaihdannan edistämisessä. Myönteisen kehityksen tuloksena voimme kuvitella tulevaisuuden yhteiskuntaa, jossa kulttuuristen merkitysten vaihto on sekä ihmisten keskinäisen vuorovaikutuksen että kansantalouden selkäranka.
Tiedollisen ja kulttuurisen syrjäytymisen ehkäisemiseen kuuluu opettaa kaikille kulttuuristen tietoyhteiskunnan kansalaistaidot. Näitä ovat - nyt siis tietovälineisiin pohjautuvat - tiedonhankinnan, tiedonkäyttämisen sekä tarpeellisen vuorovaikutuksen taidot. Vastaavasti elämän pitkän kasvamisen kannalta tärkeitä ovat oman tilanteen arviointitaito ja päätöksenteko sen pohjalta sekä oman luovuuden ja merkitysten tuottamistaitojen tunnistaminen.
Tässä rakentuu osaksi kulttuurisen tietoyhteiskunnan visiota ajatus oppivasta yhteiskunnasta. Nykymaailmassa sen keskeisiä tekijöitä ovat nuorten elinikäisen oppimisen perusteiden opettaminen jo peruskoulutuksessa sekä aikuisväestön osaamistason nykyaikaistaminen ja siihen kuuluva taito ylläpitää omaehtoisesti osaamistaan. Kun tätä ulottuvuutta tarkastellaan kulttuurisesti, tärkeitä uutuuksia ovat avoimet oppimisreitit ja kulttuurin sosiaalipolitiikkaa edustavat oppimiskeskukset, työpajat ja toimintojen hautomot, mutta myös kulttuurista luovuutta tukeva teollisuuspolitiikka.

lähde
Vihreiltä löysin tietoyhteiskuntaohjelman vuodelta 2005:
Vihreä tietoyhteiskuntavisio on yksiarvoisen pelon yhteiskunnan asemesta moniarvoinen luovuuden yhteiskunta, jonka lähtökohtina ovat
• tasa-arvo
Tieto, viestintävälineet ja -palvelut on oltava kaikkien saavutettavissa.
• kansalaisoikeudet
Yksityisyys ja sananvapaus on turvattava.
• yhteisöllisyys
Teknologia ja tietotekninen infrastruktuuri on rakennettava tukemaan paikallista, kansallista ja globaalia yhteisöllisyyttä.
• vuorovaikutus
Kansalaiset, järjestöt ja päätöksentekijät on saatava toimimaan aktiivisesti yhdessä.
• kestävä kehitys
Ekologisesti ja inhimillisesti kestävä päätöksenteko sekä digitaalisen ympäristön suojelu ovat etenkin infrastruktuuriin vaikuttavien päätöksen ohjenuorina.

lähde
Kokoomukselta löysin melko mitäänsanomattoman näkemyksen periaateohjelmasta:
Mahdollisuuksien tietoyhteiskunta
Tietoyhteiskunnassa tiedon jalostamiseen ja käsittelyyn liittyvä osaaminen on kilpailukyvyn avaintekijä. Tietoyhteiskunnan palvelut ovat kansalaisoikeus. Tiedonvälityksen kehittyessä on tärkeää vaalia kriittistä ajattelua ja tiedon luotettavuuden arviointia.
"Omien vahvuuksien käyttäminen rakentaa ja uudistaa koko yhteiskuntaa"

lähde
Muilta puolueilta en tähän hätään löytänyt kovinkaan selkeitä kannanottoja. Täytyy myös huomioida, että ohjelmat ovat aina ohjelmia ja teot tekoja. Yleisesti ottaenhan näissä asioissa ovat äänekkäimpinä olleet yksittäiset kansalais- ja etujärjestöt, sekä anarkistit. Samaan hengenvetoon muistuttaisin ihmisiä siitä totalitarismin näkymättömästä kädestä, joka ujuttautuu lainsäädäntöömme:

Lex Nokia

(Blogialustani harjoitti melko elämänmakuista vittuilua tätä tekstiä julkaistaessa mm. löytämällä epäyhteensopivaa haamukoodia, jonka takia sivuston rakenteet särkyivät aluksi kahteen otteeseen ja fontit ja muotuilut ottivat kaoottisen ulkoasun.)

1 kommentti:

Heikki Ketoharju kirjoitti...

Totisesti Kokoomuksen ohjelma on kerrassaan mitäänsanomaton (mistä nyt en suuremmin yllättynyt), mutta huomiotani kiinnittivät myöskin Vihreiden ja Vasemmistoliiton epämääräiset muotoilut. Selvää kantaa ei otettu DRM:ään, Creative Commonsiin, vapaisiin ohjelmistoihin tai siihenkään, kenen vastuulla tekninen toteutus viime kädessä on.

Nuo ovat kuitenkin mielestäni erittäin oleellisia kysymyksiä (ajatellaanpa vain, miten kävi sähköisen äänestyksen tai yhteishaun kanssa - molempien teknisestä toteutuksesta vastasi Tieto-Enator, joka väitti että vika ei ollut järjestelmässä vaan ihmisissä!), sillä mielestäni tärkeimmät kysymykset "tietoyhteiskunnan" toteuttamisessa ovat nimenomaan nykyisen tekijänoikeuslainsäädännön ja Internetin teknisen luonteen välinen ristiriita sekä yksityinen voitontavoittelu, joka liian monesti johtaa suljettuun (ja usein heikkolaatuiseen) ohjelmakoodiin.