Tyhjä huone

Pohjustus

Kyseessä on melko spontaanisti syntynyt runo, joka syntyi tarpeesta käsitellä muutamia teemoja, joista mä oon näinä aikoina liian laiska tekemään kokonaisia biisejä. Yritin pitkästä aikaa lähestyä aiheita vähemmän vakavalla naamalla ja ottaen lukijakunnan realiteetit huomioon. Todettakoon taas, että mä en ole millään tavalla päihteiden vaikutuspiirissä.

Tyhjä huone

Lumo nukkuu silmäluomi peittonaan,
odottaen taiteilijan ja herätyskellon välistä dialogia.
Salaisessa lisäpöytäkirjassa
kooma ja ylitietoisuus jakoivat miestä.

Odota!

Pyrin eläytymään sen suolapatsaan sielunmaisemaan,
joka eilen näytteli itseäni.
Sinun tähtesi,
hiukkasen vihreänä kateudesta.

Odota!

Pahimmat kirosanat lienevät konditionaalimuotoja.
Jos odottaja joltakin säästyy,
niin korkeintaan unelmiltaan.