Opintotuen kehittämisen johtoryhmä antoi 8.12.2009 lausuntonsa opintotuen tulevaisuuden suuntaviivoista. Pidän käsittämättömänä, ettei esityksessä ehdoteta tuntuvaa tasokorotusta, vaikka tilastollisesti opintoraha on edelleen tasoltaan jälkeenjäänein verrattuna muihin tukimuotoihin.
Positiivisena pidän kuitenkin opintotuen sitomista indeksiin, huoltajakorotusta ja ateriatuen korotusta. Edelleen on kuitenkin sitkeässä se ajatusmalli, että opiskelijoiden olisi ainoana väestöryhmänä elettävä velaksi. Opintolainaa markkinoidaan usein sijoituksena tulevaisuuteen - valitettavasti tämän sijoituksen tuotto-odotukset eivät aina näytä ruusuisilta.
Suomea ravistelee ankara lama. Leikkauksien ja veronkevennysten sijaan tässä tilanteessa parasta elvytyspolitiikkaa olisi alimpien tukimuotojen välitön korottaminen, koska kädestä suuhun elävillä opiskelijoilla tämä heijastuisi suoraan kulutukseen ja siten kerrannaisvaikutuksineen elvyttäisi suomalaista yritystoimintaa. Myös julkisten investointien lisäämisellä on todistetusti työllistävä vaikutus.
Koska asiamme on yhteinen muiden suhteellisen köyhyysrajan alla elävien väestöryhmien kanssa, olisi selkeintä siirtyä perustuloon, jossa alimmat tukimuodot korotettaisiin yhteiselle tasolle ja niiden tarveharkintaa höllennettäisiin byrokratian vähentämiseksi.
Perustulo madaltaisi myös kynnystä ottaa vastaan lyhytaikaisia työtarjouksia, koska ansaitut tulot eivät vaikuttaisi tuen määrään, kuten nykyisessä teollisuusyhteiskunnan tarpeita vastaamaan kehitetyssä ”joko/tai” -mallissa. Lähtökohtana tulisi kuitenkin edelleen olla työelämän oikeudenmukaisuus ja opiskelijoiden päätoiminen opiskelu.
Antti Kettunen
Joensuu
Vasemmisto-opiskelijat
Kirjoitus on julkaistu maakuntalehti Karjalaisen mielipidepalstalla 16.12.2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti